Asia: O 20/2024 vp Perusopetuksen oppimistulokset, mahdollisuuksien tasa-arvo ja rahoitus
Yksityiskoulujen Liitto ry kiittää eduskunnan tarkastusvaliokuntaa lausuntopyynnöstä 27.4.2026. Perusopetuksen oppimistulokset, mahdollisuuksien tasa-arvo ja rahoitus ovat erittäin mielenkiintoisia ja keskeisiä teemoja perusopetuksen kehittämisen kannalta.
Perusopetuksen oppimistulokset ja mahdollisuuksien tasa-arvo a rahoitus ovat erittäin mielenkiintoisia ja keskeisiä teemoja perusopetuksen kehittämisen kannalta.
Perusopetuksen oppimistulokset ja mahdollisuuksien tasa-arvo
Perusopetuksen oppimistulosten lasku Suomessa on todettu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa ja vertailuissa. Olemme oppimistuloksissa yhä kansainvälisesti korkealla tasolla, mutta tulosten lasku on huolestuttava trendi, joka on jatkunut jo yli 20 vuotta. Huomio kiinnittyy erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon heikkenemiseen aiempaan verrattuna. Koulujen eriytymisen syyt ovat moninaiset. Sosioekonomisen taustan lisäksi esim. perhetausta, sukupuoli ja alueelliset erot ohjaavat muun muassa toisen asteen oppilaitoksen valintaa aiempaa voimakkaammin. Suurissa kaupungeissa eriytyminen on vahvasti kytköksissä alueelliseen segregaatiokehitykseen. Lukutaidon heikkeneminen, lukemisen väheneminen ja digilaitteiden käyttö vaikuttavat myös oppimistulosten heikkenemiseen.
Perusopetuksen päättöarvioinnissa on suuria ongelmia. Kansallisten osaamisen mittausten mukaan saman osaamistason oppilailla voi olla usean numeron ero oppiaineen päättöarvioinnissa. Tätä arvioinnin epätasaisuutta eri koulujen välillä on tutkittu erityisesti matematiikassa ja äidinkielessä. Tämä on merkittävä oikeusturva- ja yhdenvertaisuusongelma. Erityisesti suurissa kaupungeissa lukiopaikoista käydään kovaa kilpailua, jossa jopa lukuaineiden keskiarvon sadasosilla on merkitystä. Todellisuudessa päättöarvioinnin keskiarvo ei välttämättä korreloi todellisen osaamisen kanssa ja aiheuttaa epäoikeudenmukaisuutta yhteishaun tuloksiin.
Perusopetuksen oppimistulosten yleinen lasku ja oppijoiden eriytyminen ovat olleet näkyvillä jo pidemmän aikaa ja erottuvat varsin hyvin toisen asteen koulutukseen hakeutuvien joukossa. Isossa osassa yksityiskouluja toimii sekä peruskoulu että lukio. Tämä edesauttaa päättöarvioinnin yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, koska perusopetuksen opettajilla on tieto ja ymmärrys siitä, mitä osaamista lukio edellyttää.
Arvio suosituksista ja niiden toteuttamiskelpoisuudesta
Koulutuksen datainfrastruktuuri
Kansallista koulutuksen datainfrastruktuuria on rakennettu jo toistakymmentä vuotta. Laajempi koulutason tieto on edelleen paikallisissa kouluhallintojärjestelmissä, mutta on selvää, että kehitys vie kohti keskitetympiä, KOSKI-tietovarannon kaltaisia järjestelmiä.
Tutkimuksen suositukset tiedonkeruun vahvistamisesta, rekisteriaineistojen paremmasta hyödyntämisestä sekä oppimistulosten systemaattisemmasta seurannasta ovat toivottavia ja lähtökohtaisesti toteuttamiskelpoisia. Keskeistä ei ole niinkään uusien järjestelmien rakentaminen, vaan olemassa olevan tiedon yhteensovittaminen ja tietojen saatavuuden parantaminen tutkimus-, kehittämis- ja arviointikäyttöön. Tiedonkeruun laajentaminen ja yhtenäistäminen lisää mitä ilmeisimmin hallinnollista kuormitusta kouluille ja opetuksen järjestäjille. Mikäli tiedonkeruun systeemiä ei suunnitella käyttäjälähtöisesti, on riskinä, että opettajien ja koulujen resurssit siirtyvät pedagogisesta työstä raportointiin.
Opetustyön ja oppimisen arviointi
Tutkimus suosittaa, että käynnistettäisiin valtakunnallisia pilotteja kansallisista osaamisen arvioinneista eri luokka-asteilla. Näillä tarkoitetaan käytännössä kansallisia päättökokeita. Yksityiskoulujen Liitto kannattaa kansallisten päättökokeiden pilotointia ja ylipäätään arvioinnin yhdenmukaistamista tietyin ehdoin. Pelkona on, että kansallisten päättökokeiden seurauksena syntyisi koulujen ”rankinglistoja”, joita tiedotusvälineet julkaisisivat. Tämä johtaisi vääränlaiseen kilpailuasetelmaan koulujen välillä ja saattaisi pahentaa alueellista segregaatiota. Tutkimuksessa nostetaan esille Tanska, jossa käytetään kansallisia päättökokeita, mutta lainsäädännöllä on estetty koulukohtaisten tulosten avoin julkaisu ja käyttö. Toivottavasti Suomen lainsäädäntö mahdollistaisi tällaisen toimintatavan myös meillä.
Kansallisten päättökokeiden käyttö tulisi ohjaamaan voimakkaasti opetusta peruskoulussa. Opetettaisiin ja opittaisiin vain sitä, mitä päättökoe mittaa. Tämä on huono kehityssuunta, koska oppimisessa on kyse muustakin kuin vain tiettyjen taitojen oppimisesta. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa tulee kehittää niin, että se tukee nykyistä paremmin arviointia ja sopii yhteen mahdollisten kansallisten päättökokeiden tuottaman informaation kanssa. Nykyinen opetussuunnitelma on tulkinnanvarainen ja rönsyilevä ja siitä on vaikea hahmottaa, mitkä opittavat asiat ovat keskeisiä. Ongelma kertautuu arvioinnissa, jonka kriteeristö on monitulkintainen. Uudessa opetussuunnitelmassa tarvittaisiin määrittely keskeisistä osaamisen tavoitteista ja tavoitteisiin sidottu selkeä arviointikriteeristö. Keskeisten osaamistavoitteiden määrittelyn pohjalta voitaisiin suunnitella kansallisia päättökokeita, jotka mittaisivat tätä osaamista. Päättökoe ei kuitenkaan saisi määrittää sellaisenaan oppiaineen päättöarvosanaa. Harkintavaltaa tulisi jättää opettaja- ja koulutasolle. Mikä tämän harkinnan osuus voisi olla, tulee kuitenkin perustua valtakunnallisesti sovittuihin määrittelyihin.
Oppimistulosten heikentyminen ja opetusjärjestelyt
Yksityiskoulujen Liittoon kuuluu hyvin erilaisia oppilaitoksia ja näin ollen oppimistulosten heikentyminen näkyy hyvin eri tavoin eri oppilaitoksissa. Yhteisenä huomiona voidaan nostaa opetuskielen (suomen kielen tai ruotsin kielen) hallintaan liittyvät ongelmat. Opetuskielen riittävä osaaminen on välttämätön edellytys oppimiselle. Osalla S2-oppilaista ei ole tällä hetkellä riittävää kielitaitoa, kun he tulevat valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Yhä useammin heikko kielitaito ei juuri vahvistu opetuksen aikana tukitoimista huolimatta. S2-kielen opetuksen ongelma on muun muassa se, että oppilasjoukko on kovin heterogeeninen kielen oppimisen ja opettamisen osalta. Myös suomi äidinkielenä -oppilailla on opetuskielen taito heikentynyt, esimerkiksi peruskäsitteiden hallinnassa on osalla oppilaista suuria puutteita.
Helsingissä 12.5.2026
Jussi Sutinen
Puheenjohtaja
Mirva Lindström
Toiminnanjohtaja
Vuonna 1935 perustettu Yksityiskoulujen Liitto ry on suomalaisten yksityisten opetuksenjärjestäjien yhdistys, joka
palvelee jäseniään koulujen toimintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskoulujen Liitto hoitaa jäsenkoulujen edunvalvontaa,
antaa lausuntoja ja tiedotteita jäsenkouluja koskevissa asioissa. Noin 3% perusopetuksen oppilaista ja joka
kymmenes suomalainen lukiolainen opiskeli Yksityiskoulujen Liitto ry:n jäsenkoulussa. Yksityiskoulujen Liiton
jäsenkouluissa työskentelee 25 000 oppilasta ja opiskelijaa sekä yli 2100 opettajaa.